Erityisesti naistenlehtien uusin trendi näyttäisi olevan yhteisöllisyys. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lehtiä tehdään tiiviisti yhteistyössä lukijoiden kanssa.
Tässä muutamia esimerkkejä: Trendi kuuluu osaksi Lilyä, joka on eräänlainen blogiyhteisö ja Cosmopolitanin MyCosmo-yhteisössä rekisteröityneet käyttäjät voivat luoda sisältöä lehteen ja sen verkkosivuille. Myös Olivia-lehdellä on Oma Olivia -palvelu, jonka kautta lukijat pääsevät jakamaan ajatuksiaan.
Yhteistä kaikille edellämainituille on, että lukijat otetaan osaksi lehden tekoa. Nykymaailmassa toimittajat eivät ole ainoita, jotka kirjoittavat ja kuvaavat juttuja lehteen. Nyt myös lukijat pääsevät osaksi tätä prosessia - heistä on tullut aktiivisia sisällöntuottajia.
Millaisia vaikutuksia tällä on lehden sisältöön? Jos samat jutut ovat luettavissa ilmaiseksi verkkosivuilla, kuka suostuu maksamaan lehden tilauksesta? Kuinka paljon lukijoita voidaan osallistaa ja miten heidän tekemänsä työ korvataan?
Uudenlaiset sisällöntuotantotavat pistävät miettimään toimittajan tulevia työnäkymiä ja -tehtäviä. Selvää on, että lehtien toiminta on varsinaisen printin ohella siirtymässä verkkoon, jossa lukijoiden kanssa voidaan olla vuorovaikutuksessa ennen näkemättömällä tavalla. Tarjolla on mahdollisuuksia, mutta niitä täytyy osata hyödyntää kaikille osapuolille järkevällä tavalla.
Miten aktiivinen sisällöntuottaja olet itse sosiaalisessa mediassa? Voisitko ajatella osallistuvasi tällaiseen yhteisölliseen lehden tuottamiseen - maksua vastaan tai ilman?
VastaaPoistaSähköisiä lehtiä luetaan entistä enemmän, mutta kaikkea ei suinkaan saa maksutta käyttöön. Esim. Hesari on rajoittanut ilmaiseksi luettavien artikkeleiden lukumäärää.