Jokainen meistä omaksuu omat tapansa käyttää sosiaalista mediaa. Yksi asia meitä kaikkia kuitenkin yhdistää: sosiaalinen media kulkee mukana kaikkialla. Taskussa, laukussa ja kotikoneella - se on aina läsnä.
Omien kiinnostusten, mielipiteiden, elämäntapahtumien ja kuvien jakaminen on helppoa. Vain napin painallus, ja ajatuksesi ovat hetkessä satojen ihmisten ruuduilla.
Mutta kuinka usein oman profiilin päivittäminen on impulsiivista klikkailua ja kuinka usein tulee mietittyä, miten profiloidumme muiden silmissä klikkailujemme perusteella.
Itse näen sosiaalisen median kanavat oivana tapana pitää yhteyttä ystäviini. Omat profiilini päivittyvätkin lähinnä kuvin, ja harvemmin jaksan kirjoitella nokkelia päivityksiä. Laiska feisbuukaaja on määritelmä, jolla ulkopuoliset varmasti toimintaani kuvailisivat.
Nykyaikana sosiaalista mediaa hyödynnetään myös entistä enemmän ammatillisessa mielessä. Viimeksi törmäsin tähän ilmiöön kesätyöhakujen yhteydessä, kun hakijoita kehotettiin Twitterin välityksellä olemaan yhteydessä työnantajaan.
Huoleni heräsivät, kun aloin pohtia omaa aktiivisuuttani sosiaalisessa mediassa. En twiittaa, eikä minulla ole LinkedIn-profiilia tai kotisivuja. Olenko auttamattomasti tippunut kehityksen kyydistä? Arvostanko yksityisyyttäni liikaa?
Karu tosiasia tässä maailmassa ja etenkin työelämässä kuitenkin on, että ensivaikutelma ei synny enää kasvotusten tavatessa. Ihmiset muodostavat meistä käsityksen sen kautta, mitä jaamme itsestämme sosiaalisen median eri kanavissa.
Nämä ajatukset mielessäni olen päättäyt kehittää omia taitojani ja aktiivisuuttani, sillä jo tuleva ammattinikin edellyttää, että hallitsen median uudet tuulet.
Blogi siis seuraa kevään ajan seikkailujani sosiaalisen median syövereissä. Kuka minä olen - somessa?
Serious business, muija puhuu asiaa! Meikä laikkaa!
VastaaPoistaErittäin hyvä kirjoitus! Ensimmäisen rivin perusteella odotin some-vastaista kirjoitusta, mutta sehän päättyikin realistisiin tavoitteisiin ja oivallukseen :)
VastaaPoistaHieno postaus Jenni! Nyt kuulin ensimmäisen kerran, että työnantaja halua yhteydenottoja Twitterin kautta. No, sitä kautta on pakko kirjoittaa todella ytimekkäästi.
VastaaPoista